tiistai 31. heinäkuuta 2012

Tavoite: Espoon Rantamaraton 2012, puolimaraton

Nonnin. Hämeenlinnan kaupunkimaratonin kymppi teki sen mitä piti. Juoksen löntystän taas syksyllä Espoossa puolikkaan. Syitä on kaksi. Reitti on kiva ja siihen on vielä tarpeeksi aikaa.

Aikaa on silti alle pari kuukautta, joten treenata varmaan pitäisi, vaikka Garminin yhteenvetojen mukaan pitäisi olla paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen.




(klikkaamalla isommaksi)

 Viime kesän treenit meni vähän heikommanpuoleisesti ja pyritään nyt siihen, että sama paha karma ei toistuisi tänä vuonna.

Sattumalta juoksuohjelman pohjaa googlaillessa löysin tälläisen:

Viikot 1-3
Keskiviikko:
Kevyt juoksu 30-40 min (syke 60-70 % maksimista)
Perjantai:Verryttely 10 min + vauhtileikittely 20 min (syke vedoissa 80-100 %, palautuksissa 60-75 %) + jäähdyttely 10 min, tekniikkaharjoituksia
Sunnuntai:Pitkälenkki 60-80 min (syke 60-75 %)

Viikko 4
Keskiviikko:
Kevyt juoksu 30 min (syke 60-70 %)
Perjantai:Peruslenkki (syke 65-75 %)
Sunnuntai:Peruslenkki 40-60 min (syke 60-75 %)

Viikot 5-7
Keskiviikko:
Kevyt 30-40 min (syke 60-70 %)
Perjantai:Verryttely 15 min + 3-5 x 1000 m (syke 80-90 %), palautus 2-3 min + jäähdyttely 15 min, tekniikkaharjoituksia
Sunnuntai:Pitkä lenkki 90-120 min (syke 60-75 %)

Viikko 8
Tiistai:
Kevyt 30-40 min (syke 60-70 %)
Torstai:Verryttely 10 min + 3x2 min puolimaratonin tavoitevauhtia, palautus 2 min + jäähdyttely 10 min
Sunnuntai :Puolimaraton

(lähde: http://www.maratonkoulu.fi/artikkelit/puolimaratonin-viehaetys.html)

Ohjelma vaikuttaa ihan pätevältä, mitä siitä nyt tällä kokemuksella ymmärrän. Todennäköisesti joudun jalkoja säästääkseni korvaamaan jotaikin lenkkejä spinningillä ja ymppään sekaan vähän lihaskuntotreeniä ja mahdollisesti työmatkapyöräilyä, mutta pääpiirteittäin varmaankin vois mennä noin, treenipäiviä pitää tosin vähän säätää.  Espoossa juostaan sunnuntaina ja hieman arveluttaa tuo viimeisen viikon torstain treeni, jossa tehdään tavoitevauhtivetoja.

Mikähän se sitten olisi tavoitevauhti tänä vuonna? Alle 6km/min ei mennä missään tapauksessa, joten kahden tunnin alitukset on jossain valovuosien takana vielä.

Geenini ovat hämäläistyneitä ja hitaita, mutta tietenkin toiveissa olisi parantaa sitä ennestään jo kovin vaatimatonta aikaa. Alle 2:20? Kympin aika on parantunut 3½minuuttia, joten reipas 7min voisi optimaalisissa olosuhteissa olla ehkä realistinenkin tavoite.

No. Näillä mennään nyt. Seuralainen Espooseen on plakkarissa. Tarjonta oli niukkaa, mutta sitäkin laadukkaampaa! Huomenna juoksuohjelman ensimmäinen lenkki!

Sitä ennen, nautitaan vielä lauantain kaupunkimaratonin palauttelun tunnelmista.



sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Don't give up, never give up, we won't stop giving all we got

...lauloi Eagle - Eye Cherry eilen Hämeenlinnan kaupunkimaratonin kympillä noin kahdeksan kilometrin kohdalla. En antanut periksi, vaikka mieli teki.

Eilen siis kävin vähän ex-tempore juoksemassa Hämeenlinnan kaupunkimaratonilla kympin.

Ilmoittauduin edellispäivänä vaikka nioben kanssa oli suunniteltu sitä vuosi, ainakin. Garminin mukaan edellinen juoksulenkki oli 4.7.12, jonka jälkeen kaaduin pyörällä ja loukkasin säärtä. Ja sitten on tässä ollut kaikenlaista muuta ohjelmaa, joten ei ole tullut juostua. Muutenkin kevään juoksukilsat on hävettävän vähiin jäänyt, siihen nähden miten paljon muuten on liikuntaa tullut. 1.4. - 27.7. Garminin yhteenvedon mukaan 88km. Lisäksi keliksi oli luvattu paahtavankuumaa hellettä.

Edellisiltana valkkasin vaatteet kassiin ja latasin mp3-soittimeen pykälää raskaammat juoksumusiikit + muutaman jokeribiisin.  Koska keli oli kuuma, oli pakko laittaa lyhyet shortsit, jotka on oikeasti lyhyet. Siis  todellakin LYHYET. Alle juoksuliivitoppi ja päälle treenitoppi. Nikeä päästä varpaisiin taas koko tyttö, paitsi sukat oli Craftilta. Kengät valkkasin varman päälle, joten Pegasokset jalkaan.




Olin kisapäivänä aamuvuorossa, joten vaihdoin juoksukamat päälle työpaikan pukkarissa. Jännitys alkoi tiivistymään töissä jossain lounaan ja kahvitauon välissä ja työkavereilta tuli hillittömät tsempit mukaan. Tiesin, ettei juoksulta voi odottaa kovin suuria koska a) olin ilta-aamusta väsynyt b) en ole juurikaan treenannut juoksua tänä kesänä c) keli oli paahtava ja se ei sovi mulle d) en ollut ylipäänsä juossut yli kolmeen viikkoon.

Niobe oli kannustamassa ja otti kuvankin lähtöpaikalla. Fiilis oli lähinnä "tästä ei voi tulla mitään". Niobe kyseli, mihin aikaan kannattaa odotella maalisuoralle. Realistisena ehdottelin suunnilleen samaa aikaa kuin vuosi sitten Forssassa. 



Vielä bajamajaan pissalle ja lähtöpaikalle odottelemaan. Virittelin mp3 soittimen aloitamaan musisoinnin tällä:

Lähtölaukaus pamahti ja niin kuin aina, lähdin lujempaa kuin oli tarkoitus. Ekat 3km mentiin alle 6min/km, jonka jälkeen kirosin taas, että mikä ihme pistää ihmisen juoksemaan henkensä kaupalla, ja ihan ilman mitään hyvää syytä.

Jossain likimain 3km kohdalla oli mies ja poika kannustamassa. Sieltäkin on kuvatodisteita olemassa.




Toisenkin kuvan mies otti. Se kuva todistaa lähinnä sen, miten H E L V E T I S T I voi ihmisellä olla selluliittia perseessä/reisissä. En julkaise.

Ensimmäinen juomapiste oli uimahallin hoodeilla. Urheilujuomana oli oksennuksen makuista Gutzyä. Otin mukillisen, mutta en pystynyt juomaan. Otin märän sienen, jonka puristin päälleni. Ehkä paras fiilis  koko juoksussa oli siinä, kun viileää vettä valui päälle.

Normilenkeilläkin kilometrit 3-6 on aina ne raskaimmat. Niin oli nytkin. Vauhti hidastui, porukkaa meni ohi ja Garminin mukaan vajottiin 7min/km vauhtiin. Purin hammasta yhteen ja päätin, että kyllä mä nyt edes vähän parannan aikaa, ja yritin pitää vauhdin alle 7min/km. Syke oli koko ajan 185+. Niin se oli Forssassa ja Espoossakin.

Linnanpuiston kulmalla keski-ikäinen mies pyrki ohi. Ja menikin. Kannustaja reitin varrelta huusi, että "plikat, nyt ette päästä kyllä tuota miestä karkaamaan", joten kipaisin rinnalle. Tämän miehen kanssa taivallettiin rinta rinnan melkein koko loppumatka. 8km kohdalla avasin keskustelun ja juteltiin jotain. Tässä kohtaa mp3:ssa soi tuo Eagle-Eye Cherryn Don't give up- biisi.  Kerroin miehelle välillä, että enää 1,5km ja vielä 500m matkaa ja sanoin jossain vaiheessa, kauan oli aikaa mennyt. Juteltiin myös, että juoksu on kelin vuoksi raskas eikä varmaan irtoa juuri loppukiriä. Loppua kohti kuitenkin vauhti kasvoi.  Kentälle tultaessa mies jäi taakse. Edessä juoksi nainen, joka oli jossain 3km jälkeen ohittanut minut. Juoksin naisen kiinni nioben kannustaessa kentän laidalla. Nainen kiristi tahtia ja minä myös.

(Kuva: Niobe)


Juuri ja juuri sain naisen jätettyä taakseni ja ohitin maaliviivan sekunnin ennemmin. Sain elämää rumemman mitalin ja chippi otettiin pois. Pari mukia vettä mukaan ja vessaan.

Loppuaika oli 1:05:50 brutto ja 1:05:41 netto. Viime vuonna Forssassa juoksin kympin 1:09:03 brutto, joten parannusta tuli reilu 3min. Parempaankin olisin pystynyt JOS olisin treenannut. Koska en ole, niin tähän on oltava tyytyväinen. Garminin datat näkee täältä.

Se, mitä juoksusta hain, niin sen myös sain. Hain motivaatiota treenata ja innon taas ottaa jonkin kisan tavoitteeksi, jota kohti mennään ja jossa itseänsä ylitetään. Koska kymppi on jo juostu, niin varmaan se olisi sitten puolikas juostava seuraavaksi? Mutta milloin ja missä ja kenen kanssa, kas siinäpä pulma. Seuraneidille tai herralle paikka auki!

Lopuksi vielä biisilista:


  1. Risto Räppääjä: Kaikki kuntopiiriin vaan
  2. Turisas: Supernaut
  3. Before The Dawn: Faithless
  4. In Flames: Darker Times
  5. Sentenced: Trooper
  6. Dragonforce: StormingTthe  Building Fields
  7. Gene Simmons: Asshole
  8. Megadeth: Blood of Heroes
  9. Megadeth: A tout le monde
  10. Kotiteollisuus: Satu peikoista (live)
  11. Dragonforce: Through The Fire and Flames
  12. Eagle-Eye Cherry: Don't give up
  13. Lapko: Bad Boy
  14. Sonata Arctica: The Cage
  15. Reckless Love: Hot
  16. In Flames: Sounds of a Playground Fading
  17. In Flames: Liberation
  18. The Offspring: Can't repeat
  19. Trapt: Wasteland
Luulen, että maalissa oltiin 16. biisin kohdalla, koska viimeisimmistä ei ole minkäänlaista muistijälkeä ainakaan. Loppuun vielä ehdottomasti eilisiä fiiliksiä parhaiten kuvastava biisi.


maanantai 23. heinäkuuta 2012

Helsinki-Riika-Billund-Kööpenhamina-Helsinki

Reissuryhmä pakkasi tavarat laukkuihin ja otti suunnan kohti Helsinkiä. Torstaihin asti vietetään perhelomaa Billundissa.
Ihan ilman Polaria ja muita treenikamoja. Ilman tietokonetta, ilman pelikonsoleita. Vain me viisi ja kaikki Lalandian ja Legolandian tarjoamat viihdykkeet.
Myös blogi ja Facebook varmasti hiljenee reissun ajaksi. Nyt nautitaan laatuajasta perheen kanssa. <3
Nuoriso on vähän tärinöissä. Ja jostain syystä kuva kääntyy aina ihan miten sattuu.

lauantai 21. heinäkuuta 2012

"Max. suorityskyky parantumassa" T: Polar

Kävin eilen ulkoiluttamassa uusia Energeticsin treenivaatteita ja vein ne tavoistani poiketen yövuorojen välillä sykettä kohottavamman liikunnan pariin. Luvassa oli perinteinen perjantaipläjäys, eli Cardio Spinning 35' ja Body Pump.

Cardio Spinninginhän on tarkoituskin olla Basicia raskaampi, ns. vauhtikestävyystreeni. No sitä se varmasti olikin. Entuudestaan tuttuun tapaan, sykkeet pomppasi väsyneenä ihan omiin sfääreihinsä. 44 harjoitusalueella suoritetusta treeniminuutista 17min  meni sykealueella 3.  Maksimisyke oli 180 ja treenin keskisykekin humpsahti 142. Kaloreita meni 398kcal.

Perään Body Pump, joka meni melkolailla entiseen malliin. 398kcal, keskisyke 127 ja maksimi 164.

Body Pumpissa meinasin kesken pystypunnerruksen alkaa itkemään, koska tulin  katsoneeni itseäni peilistä ja näin siellä Isäni. Mieleeni tuli, mitä isäni ajattelisi, jos näkisi tyttärensä huhkivan levypainojen kanssa salilla. Isä olisi varmasti ylpeä, vaikka huhkisikin vain pienillä painoilla ja vain brändätyllä ryhmäpompintatunnilla.

Tuli kamala ikävä Isää.


Juoksemaankin pitäisi päästä mennä.

Jostain syystä nioben huono juoksukesä heijastaa omaankin juoksumotivaatioon. Tylsää treenata, kun ei ole treenikaveria virtuaalisesti, kenelle kehitystä raportoida ja kenen kehitystä seurata itsekin.  Jos alkukesästä meni 5km 29min, niin nyt ei kyllä varmasti menisi. Juoksukunto kun ei parane, kuin juoksemalla. Onneksi sentään on tullut tehtyä melko hyvin kaikenlaista muuta. Sitäpaitsi, (miespuolinen) kaveri kommentoi, että salilla vietetty laatuaika oman kehon parissa näkyy. Missä? Sitä en tullut kysyneeksi.

No. Tämä ja ensi viikko tulee olemaan treenien osalta hyvin vaatimattomia. Tällä viikolla toivuttiin bileistä ja ensi viikolla toivutaan alkuviikko Legoista.

torstai 19. heinäkuuta 2012

Shopaholic

Mä olen hyvä tasan ja täsmälleen yhdessä asiassa. Shoppailussa.

Tänään kävin ensimmäisessä ikäsidonnaisessa syöpäseulonnassani ja tarkoituksena oli vain katsoa, löytyisikö Sokokselta matkustamokokoisia matkalaukkuja. Ei löytynyt. Löytyi pari t-paitaa. Alesta. (kollaasin keskimmäiset kolme)

Sen jälkeen menin Intersportiin. Sieltä löytyikin vaikka ja mitä. Treenivaatteiksi valkoiset caprihousut + vihreä t-paita, bikinit ja Björn Borgin huppari sekä Davidin treenikassit, jotka lapset ottaa reissuun mukaan.



Tiimarista tarttui mukaan Angry Birds- penaali nuorelle koululaiselle, saman sarjan kynät, kumit ja viivotin, vähän muita kyniä, teroitin ja muistivihkonen sekä isommille koululaisilla muistivihkoset, lyijykyniä ja kumit. Prismasta löytyi koululaiselle Retki- merkkinen perusreppu sekä matkustamokokoiset laukut.


Nyt pitää vielä toivoa, että kuvassa esiintyvä, kuumeinen nuori mies a) paranee ennen reissua ja b) ei tartuta ketään muuta.

Ja niin. Ei sporttia ja urheilua tänäänkään. Shoppailu vei rahojen lisäksi myös kaikki mehut.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Huh huh ja ohhoh!

Huh huh ja ohhoh - otsikon mukaisesti oli ehdottomasti yleisin facebookin tilapäivitys sunnuntaina kaveripiirissäni. 

Viikonloppuna vietettiin tosiaan 30-vuotissyntymäpäiviä. Ystäväni nioben kanssa aloitettiin jo perjantaina, pelattiin skippoa ja juotiin skumppaa. Vakaa aikomus oli mennä lauantaiaamuna salille.

No. Maisteltiin vielä hieman boolia ja valvottiin melkein kolmeen. Ei menty salille.

Lauantaina oli odotettu päivä ja ysäriteemalla varustetut juhlat edessä. Juhlapaikalle mentiin puolilta päivin ja hieman kahden jälkeen tuli ensimmäiset vieraat. Juuri ja juuri saatiin kaikki valmiiksi ennen sitä. Ihmeen hissukseen tipoitteli vieraita, mutta kyllä ne bileet siitä sitten käynnistyi.  Vieraita oli kaikkinensa kai jotain 25-30 väliltä ja suurin osa oli innoissaan teeman mukaan pukeutunut. Ne ketkä ei olleet löytäneet sopivia vaatteita, oli silti mukana innoissaan teemassa ja verestämässä nuoruusmuistoja.

Juhlapaikka oli tosi hyvä, mökkityylinen. Saunottiin, uitiin, juotiin, syötiin ja tanssittiin tunti tunnin jälkeen. Välillä jorattiin miehen bändin soittaman livemusiikin tahdissa ja välillä ysärimusiikkia soittavan DJ:n tahdissa. Illan päätteeksi vielä useamman tunnin saunamaraton ja lisää uintia...





Ja tanssia.
Tämä viimeinen jorauskuva on otettu klo 03:39. :D Kaverin kasvot plurrasin.

Oli tosi hyvät ja hauskat bileet. Väsymys on vaivannut koko alkuviikon ja siitä syystä treeneistäkään ei ole tullut kirjoitettua. Ei ole kyennyt tekemään mitään.  Ihania lahjojakin sain, vaikka kielsin mitään minulle ostamasta. Sain syötävää ja juotavaa juhliin (sitä olinkin toivonut, jos välttämättä pakko oli jotain ostaa), ihania tavarajuttuja ja aivan mahtavat lahjakortit sekä Oodin kolmekymppiselle. Lahjakortteja tuli Sokokselle ja Intersportiin ja sokerina pohjalla, iso elämyspuistopaketti Mikkelin Xon-elämyspuistoon x 2. Siellä on luvassa kaikkea jännää. Katapulttia / Benjihyppyä, megatrampoliinia ja jättikeinua ym. kivaa, hurjaa ja ihanaa. Harmi, ettei sinne enää tänä syksynä ehdi. No, onpahan keväälle odotettavaa!

Oodi kolmekymppiselle sisälsi sellaisia ylisanoja, että pääsi itku.

Ystäväni Joni oli kirjoittanut minusta näin:

 " Olet hauska, ystävällinen, iloinen, huumorintajuinen, kaunis ja ihana, urheilullinen, reipas, tomera, vastuuntuntoinen, älykäs, räväkkä, huomaavainen, päättäväinen, toimelias, rehti, nuorekas, temperamenttinen ja höpsö. Olen ylpeä saadessani kutsua sinua ystäväkseni. "

Kiitos, Joni. Niin mäkin sua.

Sniif ja nyyh. Mulla on kyllä aivan hurjan ihana posse ihania ihmisiä ympärilläni. Juuri omanlaisiansa, juuri täydellisiä jokainen. Aivan ihania.

Nojoo. Varsinaiseen aiheeseen palatakseni...

Viime viikko oli Polarin mukaan kuitenkin hyvä treeniviikko. Tavoitteet tuli saavutettua ja uusi ohjelma päivittyi kelloon. Nyt viikkotavoite on 5:45:00 ja tiedän jo nyt sanoa, että tällä viikolla harjoitusviikko jää auttamatta vajaaksi. Tähän mennessä en ole perjantain jälkeen tehnty mitään ja huomenna alkaa yövuorot. Yövuorojen aikaan treenaamisestahan kirjoitinkin juuri edellisten yövuorojen jälkeen.

Huomenna täytyy kuitenkin yrittää saada jotain aikaiseksi, ellei orastava kurkkukipu ylly. Viikonlopun saunomisella lienee osuutensa asiaan. Lenkkiä tai salia tai molempia suunnittelen huomiselle. Zombihoitajan valvominen loppuu sunnuntai aamuna ja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä lähdetäänkin kohti Helsinkiä, Billundia ja Legolandia. Ensi viikolla olisi myös Hämeenlinnan kaupunkimaraton, jonne aion mennä kympille. Valmistautunut en ole, mutta vaikka menisi puolitoistatuntia sitä kymppiä juostessa, niin sinne mennään. En lähde tavoittelemaan parempaa aikaa, kuin viime vuonna, vaan endorfiineja juoksutapahtumasta ja motivaatiota treenata paremmin syksyn tapahtumiin...

maanantai 9. heinäkuuta 2012

So 90's!


Kuvassa vähän tulevien bileiden rekvisiittaa ja fiilistelyä. Noiden nimilappujen kanssa menee vielä tunti-pari...

Kolmekymppinen!

Nyt ollaan neljännellä kymmenennellä jo kolmatta päivää. Ei tunnu miltään. Oikeastaan aika hitsin hienoa olla yli kolmekymppinen.

Syntymäpäivä meni tosiaan töissä. Alkoi vähän huonosti, pommiin nukkumisella, heräsin 7:15, kun töissä piti olla 7:00. Nukuin edellisen yön huonosti, koska särki säärtä ja polvea, jotka loukkasin perjantaina vetämällä lipat fillarilla. Väsytti.

Fiilis parani kuitenkin kummasti, kun katsoin aamupäivällä omatoimisesti talon salille menneen yli 100-vuotiaan asiakkaan polkevan kuntopyörää. Teki mieli mennä ottamaan kuva, mutta ajattelin ettei se taida olla ammatillisesti ok.

Tuli sellainen olo, että jos yli 100-vuotias menee muuten vaan polkemaan kuntopyörää, niin 30-vuotiaana olen elämäni kunnossa ja mulla on mahdollisuudet vielä ihan mihin vaan! Ilta meni ihan hyvin 21:30 saakka ja pääsin vihdoin kotiin. Sunnuntain normaali aamuvuoro tuntui jopa lyhyeltä.

Tiivis loppuviikon ja viikonvaihteen työputki on takana.  Se näkyi kyllä viikon liikuntasaldossakin. Yhteistuntimäärä jäi 4:40 ja viikkotavoitteet (5:25) jäi saavuttamatta. Polarin mukaan treeniviikko oli kuitenkin hyvä, tällä viikolla pitää harjoitella vähemmän sykealueella kolme.

Nyt on vapaapäivä. Pitää siivota, käydä syntymäpäiväjuhlia varten ostoksilla ja ehtiä vähän relaamaankin. Illalla aion mennä Prospinningiin, joten viikon maksimikestävyystreeni onkin sitten siinä. Loppuviikosta edessä on iltavuoro + 3 x aamuvuoro. Paljon tekemistä, vähän aikaa. Saa nähdä miten käy tämän viikon treenien, miten ehtii muiden velvollisuuksien alta salille. Perjantaina pitää käydä Tampereella hakemassa miehen lapset ja saan ihanan ystävän jo perjantaina kylään. Lauantaina onkin jännä päivä. Tapahtuu kaksi superihanaa juttua, joista kerron kyllä myöhemmin lisää.


perjantai 6. heinäkuuta 2012

Kaksikymppinen kuin viimeistä päivää

Tänään on tähänastisen elämäni viimeinen päivä. Huomenna olen 30-vuotias. Ei sillä, että siinä mitään vikaa olisi. Viiden vuoden kriiseilyn jälkeen sitä odottaa jo innolla ja asennoituminenkin on kääntynyt katastrofin ja maailmanlopun kautta jo siihen, että tästä se elämä vasta alkaa. On aikuinen, elämää nähnyt, vakavasti otettava ja kokenut - muutenkin kuin kokeiluin.

Vuosi sitten otin inhorealistisen kuvan 29-vuotiaasta minusta. Tarkoitus oli vuoden päästä näyttää aivan erilaiselta.


Päivää vaille vuotta myöhemmin (koska huomenna olen töissä 7-21:15) otin vertailukuvat.


Kuvan laatu on kännykän vaihtamisen myötä parantunut, mutta juurikaan muuta ei ole tapahtunut. Aivan autenttiset kuvat ei ole, koska shortsien alla on tänään bikinialaosien sijaan alushousut, mutta ei sekään silti selitä kaikkea sitä, mitä ei ole yrityksistä huolimatta tapahtunut.

 Onneksi mustavalkoisena kaikki on kauniimpaa.


Nyt kuitenkin lounasta ja pyöräilemään töihin. Huomenna alkaa uusi elämä, uudella kymmenellä.


keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kiukkupäivä Aulangolla ja vesipuistofiilistelyt

Eilen oli ihan jäätävä kiukkupäivä. Kaikki vaan otti päähän ja lujasti. Lapsen kännyn multimediasetukset takkuili ja muutenkin kaikki meni vaan pieleen ja ärsytti. Olin kuitenkin luvannut, että päivällä mennään rantakelien puutteessa Aulangolle plutaamaan, joten sinne mentiin. Plutaaminen rentoutti jonkin verran ja pahin terä kiukkuilultakin laantui.

Vesi on jotenkin miellyttävä elementti mulle. Uimisesta tykkään myös, mutta lasten kanssa käydessä on matkan uiminen jäänyt vähemmälle. Tykkään  siltikin kovasti ja lapsen riemun seuraaminen vesileikeissä on ehkä parasta koskaan. Nyt varsinkin, kun jopa pienin ja nuorin osaa uida alkeistyyleillä todistetusti 2 x 25m altaanmitan, niin voi jo itsekin vähän relata, eikä tarvitse enää olla jäykkänä jännityksestä jännittäen joka solulla ja pikkumiehen kanssa voi mennä jo hurjiinkin liukumäkiin. Viime vuoden syksyllä oltiin lapsen kanssa kolme yötä Jurmalassa ja lutrattiin kaksi päivää hotellin altaalla ja yksi päivä akvaparksissa, jossa oli toinen toistaan hurjempia vesiliukuja. Tykättiin molemmat. Tänä syksynä mennään Riikaan kaksin miehen kanssa ja aion kyllä yhden päivän viettä akvaparksissa silti, vaikkei mukana ole yhtäkään lasta.

Nyt ollaan menossa reilu parin viikon päästä Billundiin kaikkien kolmen lapsen kanssa ja majoituspaikkamme yhteydessä on vesipuisto. Välillä en tiedä, kummat on  tulevista vesileikeistä ja reissusta enemmän innoissaan, me aikuiset vai lapset? Billundissa käydään toki myös tsekkaamassa Legoland.

Kotimaan vesipuistoista pitää varmaan käydä kesän aikana testaamassa serena, jossa ei olla käyty aiemmin koskaan. Perhelippu näytti olevan 117,50€ viideltä hengeltä koko päiväksi, kun Aulangolla maksetaan 3h uintiajasta 46€ perhelipulla.

Eilisen "treenit" oli siis 3h lilluminen poreissa Aulangolla. Tarkoitus oli mennä illalla vielä kiukkujuoksulle, mutta päädyinkin tekemään vatsoja ja punnerruksia miehen kanssa olohuoneessa kotosalla eli ehkä 30min lihaskuntoa. Nyt on vapaapäivät vietetty ja pitää mennä taas töihin. Edessä 3x iltavuoro, pitkä päivä + aamu. En tiedä, miten sitä treenata ehtisi. Tai ehtisihän sitä, esimerkiksi nyt, kun NYT lähtisi.

Taidankin lähteä!

Edit. Lähdinkin. Sykkeet oli ihan omissa sfääreissään, samoin vauhti. Tai siis sitä ei ollut. Sen sijaan voin laittaa muistiin itselle, että auringonpaisteeseen, yli + 23 asteeseen, klo 11 lenkille lähtiessä kannattaa muistaa pari asiaa:

a) laittaa aurinkorasvaa

b) valita topin alle jotkut muut urheiluliivit, kuin Shock Absorberit.

Muuten käy näin:

Muutenkin kroppa tuntuu väsyneeltä. Ehkä olis syytä pitää pari lepopäivää, ettei ylikunto yllätä. Huomenna siis relaa, perjantaina työmatkapyöräilyt ja lauantaina töitä reilu 14h. Sunnuntaina sitten seuraavan kerran jotain tavoitteellisempaa. Ehkä spinning 35, pump ja vähän potkupalloa?

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Ownindex 49 - Erittäin hyvä, ellei täydellinen

Koska ranteessani keikkuu Polarin FT60 kello, niin tein pitkästä aikaa kuntotestin polarin omalla sovelluksella. Sovellus laskee indeksin, joka mittaa aerobista kuntoa leposykkeen ja sen vaihteluiden perusteella.

Polarin manuaalissa kyseisestä testistä kirjoitetaan näin:  

Polar-kuntotesti™ on helppo, turvallinen ja nopea tapa mitata aerobinen (kardiovaskulaarinen) kunto lepotilassa. Tuloksena on Polar OwnIndex, joka on verrattavissa maksimihapenottokykyyn (VO2max), jota puolestaan käytetään yleisesti aerobisen kunnon arviointiin. OwnIndex-arvoon vaikuttavat liikunnan aktiivisuustaso pitkällä aikavälillä, syke, sykevälivaihtelu levossa, sukupuoli, ikä, pituus ja paino. Polar-kuntotesti on kehitetty terveiden aikuisten käytettäväksi. 

Suhtaudun moisiin testeihin enemmän kuin varauksella, mutta koska ei nyt ole polkupyöräergometri-testiinkään ollut heittää 70€ ylimääräistä rahaa, niin mennään näillä tiedoilla paremman puutteessa. Ja ainakin omat tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään, jos ei muuten niin huvin vuoksi ainakin.

Aiemmin indeksini ovat keikkuneet siinä keskiverron ja hyvän rajamailla, mutta tänään räjäytin potin. Ownindex 49!

Tänään kuntoni on vielä erittäin hyvä, mutta lauantaina kolmenkympin täyttyessä kuntoni muuttuu kuin taikaiskusta erinomaiseksi.

Koska tänään mitä ilmeisimmin uskotaan satuihin, niin taidanpa pistää Tvinsiltä tilaten Ab-doerin ja Ab-Tronicin, joilla pääsee  lähes mitään tekemättä huippukuntoon ja saa litteän, lihaksikkaan vatsan  röllykän tilalle.

Siitä puheen ollen...


... ja ysärihenkisiä syntymäpäiväjuhlia kovasti odotellen!

Kesäkuun yhteenveto ja puolivuosikatsaus

Kesäkuussa tuli kuluneeksi 6kk siitä, kun otin salijäsenyyden  Forever-kuntoklubille.

Kuluneen noin puolen vuoden aikana olen osallistunut 92 ryhmäliikuntatunnille. Garmin Connectiin on merkattu 141 toimintoa, yhteensä lähes 131h ajan.

Pidän tätä saavutuksena, koska en luonnostaan ole  koskaan ollut  erityisen aktiivinen liikkuja, ennemminkin aktiivinen liikunnan välttelijä. Puolen vuoden aikana liikunnasta on tullut osa elämää eikä aktiivista salilla käymistä enää voi laskea alkuinnostuksen piikkiin.

Tavoitteeni täyttää 30 vuotta paremmassa kunnossa, kuin koskaan todennäköisesti toteutuu, vaikka peilikuvassa onkin vielä vähän, tai aika paljonkin petraamista. Lihasta on kuitenkin tullut ja rasva varmaankin sen tieltä vähän väistynyt, koska painokin alkaa vitosella kutosen sijaan, vaikken erityisemmin nyt tarkkaile syömisiä. Pienellä (s)karppaamisella varmasti saisi vähän ylimääräistä höttöä vielä pois ja saavutetut edut paremmin esille.

Mielenkiintoista olisi ehkä tässä vaiheessa ottaa nyt uusi kehonkoostumusmittaus ja katsoa siitäkin, onko mitään tapahtunut, vaikka uskonkin siihen lähes yhtä paljon kuin taruolentoihin.

Kesäkuu kuitenkin vaihtui  heinäkuuksi  luultua vaatimattomamman liikuntasaldon merkeissä. Sairastelun aiheuttama tauko näkyi kuukauden totalissa, vaikka viimeiset kolme viikkoa olikin hyviä treeniviikkoja. Juokseminen on jostain syystä jäänyt vähiin ja sen suhteen pitäisi kyllä nyt kunnostautua, jos mielii syksymmällä puolikkaalle.



 Polar palkitsi taas tällä viikolla antamalla kolme tähteä, pokaalin ja kehumalla "loistavaa". Ensi viikon tavoitteena on treenata taas samaan malliin. Se onkin erittäin haasteellista, koska luvassa on kahden vapaan jälkeen 3 iltavuoroa, pitkä päivä ja aamu.