sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

29km juoksua, pari salitreeniä, pihahommia ja super hyvä mieli

Siinä viikon saldo.

Eilen oli vapaapäivä. Heräämisen jälkeen aamukahvit ja aamupuurot ja ulos. Laitettiin pihasta sileäksi viikko sitten kaadetun omenapuun lisäksi yksi marjapensas, pihlaja ja yksi pensasaita sekä terassin ritilässä kasvavat villiviinit (tai jotkut mitkä lie rikkakasvit...?) ja haravoitiin syksyn (ja parin edellisen kevään) lehdet.

Sille on varmaan syynsä, miksen luonut uraa parturina...?
Ulkopuhteiden jälkeen pienet torkut sohvalla ja lenkille hyvässä seurassa. Tarkoitus oli juosta kympin kevyt pk-lenkki. Seuralainen piti huolen siitä, että pystyi puhumaan puuskuttamatta, koska nuori mies oli sairastunut ihan selkeästi puheripuliin ja kyseli  koko ajan jotain. Välillä piti keulimista ja käkkärijarrutuksia harjoittelevalle lenkkikaverille karjua naama punaisena ja vaihtaa kävelyyn, jottei syke nouse liian kovaksi. Keskisyke olikin lähes ennätyksellisen matala, 155. Hidastahan se toki olikin...


Vähän puolimatkan jälkeen näytti siltä, että taidetaan kastua.

Ja niin kävi. Satoi jopa hieman rakeita. Loppumatkasta ei viitsinyt enää sykkeitäkään niin tarkasti vahtia, halusin vain nopeasti kotiin... Lenkillä oli testissä Buzzaamani Maximin Total Hydration poretabletti,(<-- linkki!!)  makuna appelsiini. Tykkäsin. Tosin, tein sotkusta puolet ohjeenmukaista laimeampaa, koska pelkäsin juovani muuten jotain ällöimelää litkua. En juonut, joten ehkä ensi kerralla uskaltaa sekoitella ohjeen mukaan. :)

Yön nukuin huonosti ja aamuvuorossa töissä väsytti. Töiden jälkeen taas kerran pienet (puolentoistatunnin) torkut ja salille. Salille lähtö meni vähän myöhäiseksi, kiitos venähtäneiden päiväunien. Treeni jäi harmillisesti vähän vajaaksi, koska pikkumies jäi yksin kotiin ja koululaisen piti päästä nukkumaan. Vatsat ja pohkeet jäi tekemättä, mutta muuten rutistin jalkarääkin askelkyykkykävelyineen pitkästä aikaa läpi.  Painot yritin pitää maltillisena, koska edelliskerrasta oli vierähtänyt tosiaan useampi viikko sairastelujen vuoksi enkä mielellään olisi (taas) neljää päivää kipeänä jalkatreenin jälijltä...  Ja muistin edelliskerrasta viisastuneena jopa venytellä!


Pitkästä aikaa siis hyvä viikko, sisältäen siis 3 juoksulenkkiä (8km, 11km, 10km), yläkroppatreenin ja jalkarääkin, kevyt seurapiirikävely kaverin kanssa ja kympin pyörälenkki pojan kanssa sekä "kevyttä" hyötyliikuntaa ulkona. Ensi viikolle tavoitteena  ainakin samanverran hölkkäkilsoja, 2-3 salitreeniä ja jotain muuta kivaa. Ehkä uusi saliohjelma?

Huomenna varmaankin lepopäivä. 

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Hermeettinen habanero - tai sitten ei

Kävin eilen pitkästä (yli 3 viikkoa sitten viimeksi!!) aikaa salilla. Aloitin kevyesti yläkroppatreenillä. Eväinä oli Maximin pullossa Mannisen EAA:ta (koska Maximin näytetuotteista puuttui aminohappo - suuri menetys mulle) ja rasiallinen mynthoneita karkoittamaan yskänpuuskia.


Yllättäen, tauon jälkeen rauta oli erityisen painavaa ja treenivihkoon tuli kirjattua painojen lisäksi myös päälimmäiset fiilikset.


Fiilis kuitenkin loppua kohden parani. Kylki tuntui joka liikkeissä, kuten myös kolmen viikon tauko. Painoissa sai taas palata askeleen - pari taaksepäin. Hauikseen mennessä fiilis oli kuitenkin optimistinen ja toiveikas. Ja pe*kele, se hauisfiilis löytyi ja se mutkatanko kääntyi.


Ojentajat sen sijaan treenin puutteesta höllyi tuulessa, ja vaikka mitä variaatioita ojentajaliikkeistä yritin tehdä, niin kylkeen sattui tässä vaiheessa jo niin helvetisti paljon, ettei niistä oikein mitään tullut. Sain tehtyä kuitenkin ojentajia köydellä ja käsipainolla - noh, jotenkin.


Kun tarpeeksi lähelle zoomaa - suunnilleen 600kertaisen suurennoksen - niin sen voi ehkä nähdä!

Salihommien jälkeen melkein naapuriin "hömppäleffaillan" pariin. Melkein kilo karkkia kahteen naiseen ja vähän lisäksi nachoja - ja leffanakin oli Juoppohullun päiväkirja. Ei nyt ihan hömppää.  Nyt on vedetty taas sellaiset överit (sekä herkuissa että leffassa), että paluu normaalielämään tuntuu enemmän kuin tervetulleelta.

Tänään pihahommien jälkeen hölkkälenkki - toivottavasti kevyesti - ja huomenna työpäivän jälkeen kuria ja nuhdetta saa  salilla juoksun runtelema perse.

Uusi, kolmijakoinen saliohjelmakin on tilattu Pialta ja tulossa. <3


torstai 25. huhtikuuta 2013

Piti juosta kymppi...

...meni yksitoista.

Sykkeet oli toki omaa luokkaansa ja meno hidasta, MUTTA puolustaudun ja perustelen, että olen edellisen aerobisen treenin tehnyt 5.4. ennen mökkiviikonloppua ja sitä seuraava kunnon treeni oli heti perään toissapäivänä. Ei kai ihme, jos vajaan kolmen viikon taukoilu hiukan tuntuu? Lepo ei näissä määrin juoksuhommissa kuitenkaan varsinaisesti kehitä. V*tuttaa kylläkin.

No, turha se on selitellä. Juoksukunto on repsahtanut ja sehän ei parane kuin juoksemalla. Siispä rikoot jalkaan ja lenkille.

Onhan se kuitenkin niin, ettei nuo rikoot nyt varsinaisesti kaunista. :D

Tarkoitus oli kokeilla, miten sujuu kympin juokseminen tänä keväänä. Näin se meni. Ei kovasti kehumista, ei sykkeissä eikä vauhdissa, mutta ah. On se niin ihanaa. Kaunis ilta, ihana auringonlasku. Valoisaa, sopivan viileää, muttei kuitenkaan tarvinnut topata kamalasti vaatetta päälle. Kuulokkeista huonoa eurohumppaa, vain minä, tie ja mun ajatukset. Olisin voinut juosta vaikka Turenkiin asti, mutta koska kello oli jo melkein puoli kymmenen illalla, juoksinkin vain Miemalan kautta takaisin kotiin. Pikkusen reilu 11km.

Muutama fiilistelykuva tuli napattua siinä juostessa. Juu. Juostessa. Tärähtämisestä saatte syyttää Pegasuksien ilmatyynyjä. Tuon parempaan kuvanlaatuun ei niillä juostessa pysty.

Kymppitie.

Vanajaveden silloilla.

Kohta pääsee uimaan!

Juoksen kuin hullu - kirjaimellisesti. Voi morjes, mikä ilme!
 Juoksulenkillä oli testissä Buzzaamani Maximin Hypotonic Sports Drink. Toisella testikerralla maku oli edellistäkin kertaa miellyttävämpi, paitsi silloin kun yritin välttää yskänpuuskaa imeskelemällä mynthonia...  Vatsa tuntuu tätä juomaa kestävän hyvin. Ohjeen mukaan juomaa pitäisi nauttia 500ml ennen harjoitusta ja sitten pari desiä parinkymmenen minsan välein. Ihan siihen en kykene. 11km lenkillä riitti aivan hyvin 500ml pullo ja vähän jäikin vielä. Pääsee varmaan pitkiksillä oikeuksiinsa.


Lenkin jälkeen palautusjuomana testissä oli myös Maximin Recovery Drink - maku vanilja. Maku oli kuin olisi juonut vaniljakastiketta. Nam. Palautusjuoman nauttija sen sijaan näyttää just siltä, miltä voi kuvitella ihmisen näyttävän, kun rapakunnossa juoksee 11km. Kamalalta.  Palautusjuoman ansiosta ei varmastikaan huomenna yhtään reississä tunnu, eihän?


Nyt nopeat venyttelyt, magnesiumia ja sänkyyn. Huomenna menen salille ja  pääsen pitkästä aikaa lihaskunnon pariin.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Hupsista s**tana!

Korjatkaa, jos olen väärässä.

Nyt on HUHTIKUUN 24. päivä?

Extreme Run juostaan 18.5.2013 eli 3 VIIKON ja 3 päivän kuluttua.

Forssan Suvi-ilta sen sijaan juostaan 15.6.2013, eli tahtoo tarkoittaa, että siihen on aikaa tasan ja täsmälleen 7 VIIKKOA ja 3 päivää.

Tarviis varmaan treenata? Vai?

No. Olen mä treenannutkin. Tai siis. Kieltäydyin tarjotusta sairaslomasta, jotta voin treenata.

Eilen kävin 8km juoksulenkillä ja annoin fiiliksen viedä. Tänään oli tarkoitus mennä spinningiin, mutta koska napero aneli voisiko äiti lähteä hänen kanssaan lenkille ja ulkona oli kaunis ilma, niin hellyin. Saldona oli 10,5km etanavauhtinen pyörälenkki. Mitään tekemistä sillä ei kyllä ollut urheilun kanssa, mutta pikkumies oli onnellinen päästessään äidin kanssa yhdessä lenkille. 

Huomenna sitten juoksulenkki. Ajattelin alkaa noudattaa jotain juoksuohjelmaa. Varmaan tätä ja varmaan aavistuksen soveltaen:

Viikot 1-3
Keskiviikko:
Kevyt juoksu 30-40 min (syke 60-70 % maksimista)
Perjantai:Verryttely 10 min + vauhtileikittely 20 min (syke vedoissa 80-100 %, palautuksissa 60-75 %) + jäähdyttely 10 min, tekniikkaharjoituksia
Sunnuntai:Pitkälenkki 60-80 min (syke 60-75 %)

Viikko 4
Keskiviikko:
Kevyt juoksu 30 min (syke 60-70 %)
Perjantai:Peruslenkki (syke 65-75 %)
Sunnuntai:Peruslenkki 40-60 min (syke 60-75 %)

Viikot 5-7
Keskiviikko:
Kevyt 30-40 min (syke 60-70 %)
Perjantai:Verryttely 15 min + 3-5 x 1000 m (syke 80-90 %), palautus 2-3 min + jäähdyttely 15 min, tekniikkaharjoituksia
Sunnuntai:Pitkä lenkki 90-120 min (syke 60-75 %)

Viikko 8
Tiistai:
Kevyt 30-40 min (syke 60-70 %)
Torstai:Verryttely 10 min + 3x2 min puolimaratonin tavoitevauhtia, palautus 2 min + jäähdyttely 10 min
Lauantai:Puolimaraton


(lähde: http://www.maratonkoulu.fi/artikkelit/puolimaratonin-viehaetys.html)

Lisäksi 2-3 x viikossa salia ja sopivissa väleissä spinningiä / työmatkapyöräilyä/ryhmäpompintaa. 

Johonkin väliin pitää ujuttaa se influenssan vuoksi peruuntunut tasotestikin.

No. Eiköhän tästä saada vähän juoksuharrasteeseen taas vauhtia.


Monna blogissaan kirjoitti omasta voimabiisistään, jolla jaksoi juoksulenkin viimeisen kilometrin.

En nyt ehkä nimittäisi omaksi voimabiisikseni, mutta eikö tämän biisin kuullessaan saa verkkokalvoilleen näyn Sylverster Stallonesta verkkareissaan juoksemassa?  Ja tulee ihan pakkopakko näyttää niille! Jaa mille. No kaikille! Turpaan vaan!


Mun oma henkilökohtainen voimabiisini on varmaan jotain tämänkaltaista.


Nyt lepoa, että jaksaa huomenna töihin ja lenkille. Pus. <3

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Juoksin!

Kävin tänään työterveydessä hakemassa reseptit neljään eri lääkkeeseen (joista en vielä hakenut mitään), sisältäen limaa irroittavaa yskänlääkettä ja allergialääkettä sekä kipulääkkeitä kylkikivun taltuttamiseksi. Sairaslomasta kieltäydyin, koska jos voi olla töissä - voi treenatakin. Lisäksi sain lähetteen labroihin, jossa kontrolloidaan rasvat, perusverenkuva ja kilpirauhasarvot.

Ilmeisesti viikonlopun siivoussulkeiset oli enemmän rasittavaa, kuin keskiverto 8h työpäivä, koska kylki on tuntunut tänään paremmalta. Kipeä toki edelleen, mutta ei niin infernaalisen kipeä kuin eilen. Työpäivän jälkeen otin päiväunet sohvalla miehen kainalossa, tein superherkullista kanakeittoa ruuaksi ja lähdin lenkille.

Rikoo on riskillä ruma!

Laitoin jalkaan uudet Pegasukset ja lähdin juoksemaan. Jostain syystä juokseminen sattuu kylkeen vähemmän, kuin käveleminen? Ehkä mun lantio keinuu kävellessä enemmän ja provosoi sitä kautta kylkikipua enemmän? No, aivan sama. Juoksin. 8km lenkin, aivan järkyttävän hitaasti ja järkyttävillä sykkeillä, mutta annoin mennä ihan fiilispohjalta - ja nautin.

Pari yskänpuuskaa keskeytti matkaa. Tuli todetuksi mm. sellainen seikka ettei voi yhtä aikaa yskiä, juosta ja olla pissaamatta juoksutrikoihinsa. Päätin pidättää pissan ja antaa yskän tulla ja pysähdyin hetkittäin. Pari-kolme yskänpuuskaa matkalla, mutta yllättävän kivuttomasti meni. Jotenkin tuntuu, että ehkä liike on jopa lääke ja saa limaa irtoamaan ja kyljenkin vetreytymään?

Garminin statistiikka kertoo mun olevan 5-10bpm huonommassa juoksukunnossa suht samalla nopeudella taitetussa lenkissä, kuin vuosi sitten toukokuun puolivälissä ja elokuun lopussa. Luulin eron olevan isompikin, koska tuntuu vastustaneen koko alkuvuoden. Ehkä täältä vielä noustaan?

Testissä oli myös Maximin urheilujuoma. (www.maximsports.fi)

Maku Hypotonic Sports Drinkissä oli Lemon&Lime. Raikas ja kiva. Eikä aiheuttanut vatsaoireita, mutta pitää perehtyä paremmin myöhemmin ja ottaa uuteen testiin vielä.

Nyt nukkumaan ja huomenna taas töihin. Huomenna ei juosta (koska penikat), mutta ehkä voisi käydä spinningissä tai jopa salilla? Se se vasta oiskin jotain. Vaikka jalkatreeni. <3

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Lenkille vaikka henki menisi

Voi hyvänen aika, miten nyt tautitilanne taas vastustaa.

Jos edellispostauksessa oli treenitön päivä 11, niin mä en edes halua tietää monesko treenitön päivä nyt on.

Flunssa / influenssa alkaa olemaan selätetty, yskää lukuunottamatta ja kuumetta ei ole ollut yli viikkoon. Nenä vielä vähän valuu, mutta nyt on uusi ongelma. Kylki. Ilmeisesti olen yskinyt niin tehokkaasti, että olen saanut kylkivälilihaksen/kylkiluun/kylkiluut kipeäksi. Siis t o d e l l a  kipeäksi.

Ei siinä mitään, mahdollisimman vähän liikuttelua ja oireenmukainen hoito, eipä sille muuta voi.

Mutta.

Torstaina tein ehkä ällöttävimmän löydön ikinä, ja bongasin 8-vuotiaan hanurista luikertelevia yllätyksiä. Perheemme pienimmällä oli siis kihomatotartunta. Sehän tietää siivoamista ja vähän lisää siivoamista. Torstai-iltana tein löydön, perjantaina töiden jälkeen otettiin (koko perhe, totta kai) lääkkeet ja aloitin siivoamiseen. Lopetin perjantai-iltana n. klo 23:30, menin lauantai aamuna klo 7 töihin ja töiden jälkeen jatkui siivoussulkeiset.

Legonpesuautomaatti
Vasta pesty puhdas auto.
Meillä on nyt pesty joka paikka. Tolua ja kloritia on lotrattu niin, että käsistä kuoriutuu nahka. Legot, pehmolelut, ja pyssyt on pesty ja pyyhitty. Imuroitu sängyt ja sohvat ja pyyhitty  kaikki pinnat. Monesti. Matot on tuuletettu ja tampattu, samoin pesty peitot, tyynyt ja noin miljoona koneellista muuta pyykkiä. Siivosin lauantaina puolille öin ja sunnuntaina kävin kaverin tyttären huoneen tapetoimassa ja sen jälkeen taas siivosin. Samalla vaivalla kaivoin kaapeista neljä jätesäkillistä vaatetta kierrätykseen, pari isoa kassillista leluja annettavaksi eteenpäin ja varmaan jätesäkillinen kenkiä/lastenvaatteita myös jakoon pienemmille. Kaapeista löytyi myös puoli paperinkeräyslaatikollista lehtiroskaa ja muutama jätesäkillinen muuta roskiskamaa. Lopetin sunnuntai- illalla n. klo 22 saunaan ja uhkasin juovani siiderin. Joinkin, ihan melkein kokonaiset puoli tölkkiä. Tänään vielä jatkoin pyykinpesua ja kuurasin samoilla vaivoilla auton.  Että se siitä kyljen paikallaan pitämisestä ja rasituksen vähentämisestä...

No. Sentään muuten on tullut kevät. Ja tippunut hampaat.

 


Lopputuloksena kylki on äitynyt niin kipeäksi, etten voi seistä, en voi istua, en voi maata, en voi liikkua. Lisäksi kyljen varominen on jumittanut koko selän lapaluiden alaosasta ristiselkään asti. Huomenna visiitti työterveyteen.

Treenaa tässä nyt sitten. Särkylääkkeitä olen popsinut, mutta ei niistä merkittävää hyötyä tunnu olevan.  Harmittaa, koska a) pitäisi treenata Extreme runille ja b) just nyt pitäisi testailla ja Buzzailla Maximin tuotteita.

Silti. Ja juuri siksi.

Laitoin tänään jalkaan uudet Nike Pegasukset. Otin Maximin patukasta energiaa ja kävin löntystelykävelyllä, vaikka joka askel sattui kylkeen.




Makuna Caramel & Choko oli ehkä mun makuun vähän turhan äitelä ja patukka itsessään kovin hiilaripitoinen. Toimisi varmaan paremmin ennen pidempää juoksulenkkiä? Nyt löntysteltiin hissukseen 45min ja vajaa 4km. Yhden pienen juoksuspurtin otin testimielessä. Kylkeen se ei sattunut sen enempää kuin kävelykään, paitsi sitten, kun hengästymisen lisääntyminen provoisoi yskänpuuskan... Ehkä jotain kirottua pk:ta kykenee? Ärsyttää, kun on ihan pelkkää valivalia ja naukumista tämäkin iloinen (as if!) treeniblogi (jaaniinmikä!?).

Nojoo. Buzzaamisesta ja Maximin tuotteista vielä vähän alla.

Lisäinfoa täältä: Maxim


Jos jolle kulle buzzaus ei ole tuttua, niin se on niin sanottua "Word of mouth"-markkinointia, tarkoituksena on erilaisten kampanjoiden kautta antaa buzzadoreille erilaisia tuotteita kokeiltavaksi, buzzadorit sitten kertovat tuotteista edelleen - sukulaisille, ystäville, työkavereille, harrastuskavereille jne. Tuotteita on laidasta laitaan.
Mikäli sinäkin kiinnostuit voit liittyä mukaan buzzaajien iloiseen joukkoon! :) Buzzadorina saat mahdollisuuden päästä testaamaan uusia tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, sekä kertoa ystävillesi niistä. Useimmissa kampanjoissa myös ystäväsi saavat mahdollisuuden päästä osallistumaan tuotteiden ja palveluiden testaamiseen.
Se kuinka nopeasti pääset ensimmäiseen kampanjaan mukaan, riippuu siitä kuinka hyvin sovit kampanjan kohderyhmään, jonka asiakas on määrittänyt.
Kun sovit kampanjan kohderyhmään, saat tietoa kampanjasta sähköpostitse. Sitten pääset valitsemaan haluatko osallistua kampanjaan, vai etkö halua.
Seuraa tätä linkkiä rekisteröityäksesi Buzzadoriksi. 

<a href=https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-signup&lang=FI&refstr=Devis>https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-signup&lang=FI&refstr=Devis</a> 

Seuraamalla tätä linkkiä ilmenee, että minä olen kutsunut sinut mukaan (minun buzzador-käyttäjätunnukseni on Devis):
Jos haluat tutustua Buzzadorien toimintaan ennen liittymistäsi klikkaa tästä:
Ehkä se tästä...



tiistai 16. huhtikuuta 2013

Treenivaatteiden kevätinventaario

Ei sillä että laskisin, mutta treenitön päivä nro 11. Yskiminen sattuu keuhkoon ja ottaa päähän.

Järkevämpää tekemistä odotellessani olen pyöräyttänyt treenivaatekaappinihyllyni ympäri.

Totesin omistavani yhdet uskolliset varmaan viisisataakilometriä nähneet haaruksista/persuksista lähes puhki kuluneet Asicsin juoksutrikoot, yhdet Soc:n käyttökuntoiset trikoot, yhdet natsisiwan trikoot jotka on niin kummallisen malliset, etten tiedä mitä kohtaa yrittäisi kasvattaa, jotta ne olisi istuvat ja Craftin talvitrikoot, jotka sulattaa plusasteilla persettä vähän turhankin kanssa.

Juoksupaitaosastolla omistusoikeus on neljään pitkähihaiseen. Säälittävää. Okei. Niillä pärjää, koska kohta on kesä ja kärpäset. T-paidoista löytyi suosikki Nike Run Wild (bannerissa), kaksi Espoon Rantamaratonin paitaa sekä Craftin t-paita, joka näyttää tällä hetkellä siltä, että muutama viisi kiloa vähemmän olisi parempi. Takkeja kaksi. Punainen ja  harmaa Craft. Ei ihminen muuta tarvi.  Paitsi juoksukunnon.



Lyhyissä trikoissa pinolla olikin sitten enemmän korkeutta. Tosin, osa näistä on sensorttisia collegepöksyjä, että sopivat ainoastaan salin puolelle tai ryhmäpompintaan, eikä ne varsinaisesti sielläkään muotoja imartele. Treenibyysiä silti. Yhdeksät lyhyet trikoot ehkä silti riittää? Shortseja löytyy neljät. Craftin juoksushortsit, naftit. Niken Ghetto Bootyt, jotka tarvitsevat bootyn ennen kuin ne päällä voi juosta ja parit muut.



Toppeja on. Lisääkin vois olla.






Ja mitäpä luulette. Tarviisko vielä yhdet treenikengät? Eikö olisi vielä tilaa sellaisille painijakenkä-mallisille?  (yhdet on lisäksi treenikassissa, btw...)

Siellä ne on, mun tossut sulassa sovussa, uudet ja vanhat.

Uutta kotia etsii tämän inventaarion johdosta vielä mm. Adidaksen salikengät (n. 37), Niken pinkki-harmaa treenikassi, Davidin pinkki treenikassi, Reebokin Easytone-jazz housut (koko M) ja  Easytone t-paita (M?), Adidaksen pitkät housut (S) ja Crivitin punainen toppi (S). Torstai-softshell ulkoiluhousut (36), Icepeak-lohenpunainen softshell-takki (36).  Kuvia saa, jos kiinnostaa!

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Toiveita ja epätoivoa

Koska huonot uutiset ensin, niin olkaa hyvä. Luvassa säälittävä epätoivo-osio.

Hei oikeesti.

Nyt ei enää lohduta yhtään, että olin takuulla yksi Hämeenlinnan kuumimmista kolmekymppisistä muijista toissa yönä.
Ei lohduta myöskään se, että on varmasti ihan normaalia ja taudinkuvaan kuuluvaa pyörtyä keittiön lattialle suihkureissun jälkeen perjantai-aamuna jos edeltävien vajaan kolmen vuorokauden aikaan on ollut  lähes koko ajan järkyttävän hottis, vuodattanut litrakaupalla tuottanut muutaman pisaran hikeä ja juonut yhteensä n. 3-4 litraa nesteitä? Hupsista saatana, syöminen unohtui. Kokonaan. Näemmä juominenkin, melkein kokonaan.

No, siitä on tultu onneksi jo vähän eteenpäin. Ainakin keräilty lattialta luut ja siirrytty työterveyden kautta sohvalle. En muuten ajanut itse. En työterveyteen enkä takaisin kotiin sohvalle. Influessaa - sanoi lääkäri. No Shit Sherlock! Mä sanoin niin jo keskiviikkona kun ilmoitin työterveyshoitajalle kärsiväni Tamiflun puutteesta. Ei uskonut, niin kärsitään nyt sitten...

Eilisen työterveysreissun jälkeen olen doupannut itseäni vuorotellen tasaisin väliajoin sekä paracetamolilla että ibuprofeiinilla. Kyseisellä coctaililla (believe in me, viimeviikonlopun coctailit oli paljon parempia ja kävi vähemmän hermolle...) kuume pysyttelee tasaisesti yli 37, mutta alle 38.

Jei.(Kuulette varmaan innostuksen huudahduksessa. Ai ette vai? )

Yhtään ei rasita se fakta että Extreme Run juostaan TÄSMÄLLEEN 35 VRK:N KULUTTUA.  Eikä varsinkaan rasita se tosiasia, että mun edellinen edes etäisesti tavoitteellista juoksun harrastamista imitoiva treeni on ollut käytännössä viime syyskuussa ennen Espoon puolimaratonia. Eihän se (siis Extreme Run) ole onneksi kuin 16km, 34 estettä ja hupisarja ja matka ei tapa vaan vauhti ja kyseessähänonvainitsensävoittaminen ja aaaaaargh, mutta voi nyt vi*tu hitto sentään silti. Ei sinne nyt a)kävelemään olla menossa eikä b) ainakaan juoksemaan vain puolikasta matkaa. Ja vaihtoehto c:tä ei ole olemassakaan. Ei. Ole.

Yhtä kaikki. Tämä tauti saisi kyllä jo hellittää. Tiistaista alkaen kipeänä! Se tarkoittaa sitä, että edellinen "urheilusuoritus" oli Himoksen mäenlaskut, jota nyt ei käytännössä voi urheilusuoritukseksi laskea ja reissuun lähtöä edeltänyt 8km lenkki. Salille olen päässyt, enmuistamillon viimeksi? Kohta olen taas niin löysä, että valun viemäristä.

Sitten se positiivisempi toive osio.

Mikäpä ei naisen mieltä sen paremmin virkistäisi, kuin shoppailu. Tai edes näyteikkunashoppailu?

Uudet juoksutossut tarvii ehdottomasti kaverikseen uudet trikoot. Eikö?
  
www.startfitness.co.uk

Ja paidan.
www.startfitness.co.uk

Ja koska Garmin epäilemättä jossain vaiheessa kuolee, niin voikai sitä vähän haaveillä uudesta kellostakin jo?

www.garmin.com





Tai palauttaa mieleensä muita odottamisen arvoisia asioita, kuten 30-vuotislahjaksi saamani elämyslahjakortti, jolla pääsee Mikkelin Xon-puistoon kokeilemaan uudestaan joko Benji-hypyn tai Katapultilla ilmaan leiskahtamisen.

Paranemista odotellessa ei auta kun painaa leuka rintaan ja olla valmiina vastaanottamaan seuraava yskänpuuska. Ehkätämätästä. Vaikka huomenna? Jooko!?

***
Omaa turhautumista purin tänään lapsiin. Eheheh. 


Siivousninja
 



torstai 11. huhtikuuta 2013

Kuuma muija!


Tiistaina olin iltavuorossa (lastenosastolla!!) klo 22 asti. Muutaman kerran iltavuoron aikaan yskäsin ja loppumetreillä tuli vilunen olo. Parkkipaikalle kävellessä yritin pysytellä keskellä housuja ja autosta käänsin kaikki lämmityshanikat pyllygrilliä myöten täysille. Kotiin tultaessa sanoin miehelle, että mä oon niin saletisti kohta kipeenä. Kotiin tullessa näytti kuumemittari 37,1. 1½h myöhemmin 38,7 ja siitä se sitten kipusi kuvan lukemiin ja vielä vähän ylikin. Tiistai-iltana kaaduin sänkyyn ja käytännössä seuraavan kerran nousin sieltä äsken, toki eilen kävin työterveydessä. Nyt buranan voimalla on kuume laskenut ja sain itseni freesautumaan suihkuun, mutta ei se ihmeitä tehnyt. Armaan puolisoni mukaan näytän silti aivan zombielta.

Ei tarvinnut testata juoksulenkkareita. Eikä tarvi varmaan mennä viikon päästä juoksemaan tasotestiäkään. Juuri laitoin sähköpostia Runners Highille, että voiko tasotestin siirtää seuraavaan mahdolliseen testausajankohtaan... Toivottavasti tämä nyt pian helpottaa, koska on ihan tosi tosi tosi tylsää olla kipeänä.

Myös Maximin paketti saapui Buzzadorilta. Oih mitä kaikkea ihanaa testattavaa siinä olisikaan, jos vaan pääsisi treenaamaan!! Ehkä haukkaan yhden Energy Barin ja olen sen jälkeen elämäni kunnossa? Eikö? Buzzaamisesta voi lukea esim. täältä ja Maximin tuotteista täältä.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Mahtava viikonloppu!!

Edellisen postauksen informatiivinen arvo oli juuri riittävä kuvaamaan viikonloppua. Teemana oli ihanat naiset, hyvät ystävät, hyvä ruoka ja vähän hyvää juomaa.

Perjantaina pakkasin autoon laskettelukamat, bilevaatteet ja muutaman pullon kuohuvaa ja käänsin Skodani nokan kohti Jämsää ja Himosta. Varattuna oli mökki seitsemälle naiselle ja tiedossa bileviikonloppu PMMP:n (joka tosin sairastapauksen vuoksi korvaantui Movetronilla) ja Kaija Koon tahdissa. Himoksella vietettiin yhtä aikaa myös toisen hyvän ystäväni kolmekymppisiä, joten reissulla tuli parikin kärpästä samalla läimäyksellä.

Mukana kaikki tarpeellinen + vähän yli!
Yhdessä naisten kanssa etukäteen suunniteltiin ruokalistaa. Kanasalaattia, takkamakkaraa + salaattia, feta-pinaattipiirakkaa ja  salaattia, vähän herkkuja. Kävin hoitamassa ruokaostokset Jämsässä, josta kärryllinen ruokaa tarttui mukaan. Mökille, saunaan ja kaunistautumaan. Vierailu synttäribileissä ja Movetronia katsomaan. Ilta tuli tanssittua niin, että hiki oli koko ajan.

Päivi Lepistö näytti ja kuulosti ihan samalta, kuin 90-luvullakin.

Noin puoli neljä nukkumaan ja lauantai päivänä ennen puoltapäivää rinteeseen. Kaveri oli ostanut itselleen alesta Halti Tiuku-lasketteluhousut, jotka onnekseni oli hänelle vähän naftit ja mulle kuin tehdyt. Ja värinä ihana korallinen pinkki. Ostin pois ja koeajoin heti.
Olo ei ollut puolilta päivin vielä ihan freeseimmästä päästä, ja tunnustettakoon, että ensimmäisissä mäissä tuntui, että kaarteet on aivan liian jyrkkiä ja sukset kaipaa ehdottomasti pitovoidetta. Äkkiä se olo siitä freesautui ja fiilis oli mitä mahtavin. Fiilis oli ehkä jopa parempi, kuin keli ja hei, sekin oli upea!







Jossain vaiheessa oli tauko paikallaan. Rinneravintolan terassilla auringonpaisteessa oli aivan mahtava istahtaa hetki.

Tässä vaiheessa maistui jo yksi siiderikin.
Viiden tunnin laskun jälkeen olo lähenteli euforista. Ja siltä se myös näyttää.  Olo oli niin pöljän onnellinen että meinasin poksahtaa halki.



Suihkuun, syömään ja taas kaunistautumaan. Maltillisesti kuohuvaa ja pyörähdys synttäreillä ja illan päätähtenä Kaija Koo, joka veti kyllä upean keikan, vaikken nyt erityisesti fani olekaan. Tanssittua tuli taas paljon ja juotuakin - vettä enimmäkseen. :)

Sunnuntaina n. klo 9 herätys, aamiainen, porukalla mökki kuntoon, pikainen ajokunnon arviointi (myös virkavallan toimesta --> siisti rivi nollia. ;)) ja kohti Hämeenlinnaa. Olo oli viikonlopun jälkeen väsynyt, mutta ah. Niin onnellinen.

Nyt, eilen ja tänään pari iltavuoroa ja toipumista viikonlopun univeloista. Bileviikonloppu oli aivan mahtava. Ei liikaa nautintoaineita, mutta ei tiukkapipoista nollatoleranssiakaan. Hyvä fiilis, hyviä ystäviä ja ihana ulkoiluaktiviteetti rinteessä. Huomenna testaamaan uudet juoksulenkkarit ja salille. Tänään ei enää ehdi. Eilen sain myös virallisen päätöksen valinnastani toimeen. <3

Nyt on ihan kamalan hyvät pössikset elämän joka  osa-alueella. Se on varmaan tämä kevät. Nauttikaa! Pus. :*

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Skål!

Ei lisättävää!

Sykkeistä ja niiden järjettömyydestä

Olen varmaan joskus sivulauseessa maininnutkin, että mun sykkeet on ihan mitä sattuu? Tai ei ne ihan mitä sattuu ole, ne on pääsääntöisesti aina ja joka kerta ihan tapissa. Nyt just en halua kuulla, että tee lisää peekoota. Mä. Yritän. Oikeesti. Paljon.

Juoksuja on nyt juostu jo useampi vuosi ja joka kauden alussa alan tahkoamaan saman ongelman kanssa. Kävellen sykkeet ei nouse pk-alueelle ja juosten menee välittömästi yli. Vaikka olen haarat rakkuloilla tahkonnut talven pk-spinningiä (ja siinä onnistunut!), niin ei. Se ei vaikuttanut ainakaan vielä millään tavalla juoksusykkeisiin.

Jännäksi sykealueiden määrittämisen tekee ilmeisesti se, että mulla on korkea maksimi (esim. Hämeenlinnan kaupunkimaratonin kympin maalisuoralla lasissa oli 201, enkä ollut edes oksentamisen partaalla) ja matala leposyke (n. 50-52).

Erisorttiset laskurit ja taulukot on kahlattu läpi jo moneen otteeseen löytääkseni sen pk-tason, mihin pitäisi oikeasti pyrkiä. Esim. laadukkaan kuntoilujournalismin riemuvoitto Kunto Plus tarjoaa tämänkaltaista laskuria:





Tämän taulukon mukaan taas mennään suht samoilla tasoilla, mutta vähän eri termeillä...  Punaisella mun omilla tiedoilla lasketut arvot.

Sykealue 127-142 on just se, mihin en saa osumaan minkäänlaista harjoitusta. 142-155 on sekin yhtä tervassa tarpomista ja tuskaa. 155-172 sykealue on se, millä tuntuu että juoksu rullaa ja kulkee ja josta nautin eniten.

172-188 haarukkaan menee 21,1km rantamaratonin puolikkaat, joissa suoritusta on kestänyt kuitenkin pitkästi kolmatta tuntia enkä ole ollut ihan lähellä kuolemaa kuitenkaan. Kai.

Tänään kävin kuitenkin lenkillä. Kevyttä hölkkää ja kävelyä heti, kun syke pomppas lähelle tai yli 150. Sain keskisykkeeksi 146 ja että oli ärsyttävää sekin. Jalat ois vienyt, mutta ei voinut antaa mennä. Yritin ajatella, että ei tämä nyt ole hassumpaa. Ihanassa keväisessä säässä lenkkeillä, vaikka kävellen... Tosiasiassa  vähän vitutti  harmitti silti. Mä. Haluan. Juosta.

DHL:n poika toi just uudet tossut.
Nike Flex Experience

Nike Pegasus + 29
Ja koska mä v*ttuunnuin arpomaan sykealueitani, niin varasin itselleni parin viikon päähän tasotestin laktaattimittauksin Pasilaan. Perse ei kestä, mutta toisaalta sehän menee pilalle juosten joka tapauksessa.

Nyt viikonlopuksi naisten kanssa Himokselle. Dietataan taas maanantaina!